Keskiviikkoaamuna kello 8:38 juna pysähtyy Helsingin asemalaiturille nro 12. Suuri joukko mustiin pukeutuneita ihmisiä on jo lähes Pasilassa noussut junan välikköön odottamaan, että pääsevät ensimmäisten joukossa ulos. Kun juna pysähtyy, joku painelee toistuvasti oven avausnappia ja tuskailee. Ihmiset rynnivät laiturille ja aloittavat kiihdytyksen kohti jotain. Suurin osa työpaikalle.
Lähden junasta
viimeisten joukossa. Koska poistun etummaisista vaunuista, niin ulkona takaani tulee ihmisvyöry taaemmista vaunuista. Ei mene kauaa, kun olen lähes yksin laiturilla katsoen asemarakennukseen katoavaa mustaa ihmismassaa. Tunnen ylpeyttä siitä, että minulla on sinistä ja ruskeaa päällä. Minulla ei ole kiire koska olen etuajassa.
”Nyt ei ehdi, katotaan ens viikolla onko aikaa”,
”noku nyt täs on niin paljon kaikkea”,
”kun on toi ERP-projekti tuloillaan”..
Tapaan työssäni näitä samoja ihmisiä, joilla oli kiire juna-asemalla. Nyt he keskustelevat työtovereidensa kanssa siitä, kuinka kiire heillä on tai kuinka turha tuo seuraava palaverikin on, ei millään ehtisi… Kiirettä tuodaan esiin toistuvasti. Jos ihmisellä on työssään jatkuva kiire, eikä työstä suoriuduta keskimäärin normaalin työajan sisällä, niin silloin jossain on vikaa.
Saattaa olla, että työpaikalla ei ole tarpeeksi resursseja johtuen esim. sairaslomista, päällekkäisistä vapaista, koulutuksista jne. Siis toisin sanoen huonosta työnjohdollisesta suunnittelusta. Voi olla, että työn tekemisen edellytykset, kuten työvälineet, prosessit ja toimintatavat ovat huonoja ja puutteellisia. Voi myöskin olla, että henkilön osaamisessa on vajetta tai hän priorisoi väärin.
Varmaa kuitenkin on, että usein kiirettä käytetään kilpenä ja syynä olla tekemättä jotain. Yhtä varmaa on, että kiirettä käytetään korostamaan omaa tärkeyttä sekä statusta. Vanhan, edelleen valitettavan paljon vallitsevan mallin mukaan johtajalla on aina kiire. Jos näin todella on, niin työyhteisö ei toimi, yksilö ei toimi, eikä hyötyä saavuta työntekijä saati -antaja.
On niin uskomaton kiire, ettei ehdi tekemään mitään..
Kertoessamme yrityksen työntekijöille, että työkuorman normaali hyvä taso on luokkaa 75%, eikä heiltä ehkä odotetakaan työnantajan toimesta 100%, tulee heille yllätyksenä. Kertoessamme yrityksen johdolle, että työntekijä, työyhteisö ja yritys kokonaisuutena suoriutuu 75%:n keskimääräisellä kuormalla työstään tehokkaammin, laadukkaammin ja ilman jatkuvaa kaaosmaista kiireen tuntua, aiheuttaa myös hämmästystä. Alempi keskimääräinen kuormitus takaa laadukkaan suoriutumisen myös ruuhka-aikoina, kuten joissain yrityksissä esim. kvartaalin lopussa.
Jos kuorma on 100% tai yli, niin se tarkoittaa jatkuvaa tukkiutumista ja ylitöitä. Ylitöiden myötä työtä siirtyy kotiin (ainakin ajatuksissa) ja se taasen vaikuttaa henkilökohtaiseen elämään.
”nyt on tää joulu ja uusvuosi tulossa ja sitten onkin taas jo talvilomat ja pääsiäinen, kokeillaanko tavata siinä kesän tienoilla, jos ehditään ennen lomia?”
Sopiessamme asiakastapaamisia kiire on yleisin syy tai tekosyy siihen, että ei ehditä tavata. Usein tuntuu ihmeelliseltä, että ei ehditä keskustella tuntia siitä, kuinka saisimme tehostettua asiakkaan toimintaa, nostettua laadukkuutta ja suunnattua tekemistä oikeisiin asioihin, jolloin he saisivat samalla lisää aikaa. Oikeiden asioiden tekeminen onkin yrityksissä iso ongelma, eikä vanhasta haluta hevin luopua. Aiheesta voi lukea lisää Harvard Business Review’ n artikkelista Why Organizations Are So Afraid to Simplify
Kiireeseen piiloutuminen näkyy ja se luo kiireisen ilmapiirin niin itsellesi kuin työyhteisöllesi. Kiireeseen piiloutujat usein myös osoittautuvat alisuoriutujiksi. Opettele priorisoimaan, tähtää oikeisiin asioihin, sano tarvittaessa EI (perustellusti). Käytä lomasi ja ota aikaa, sinulla on siihen oikeus. Keskustele esimiestesi kanssa töiden järjestelystä. Jos mikään muu ei auta, niin vaihda työpaikkaa itsellesi paremmin sopivaan. Sinä itse hallitset omaa tyytyväisyyttäsi, älä elä lampaana laumassa.
Muun muassa paremmasta työelämästä ja yksilön vastuusta työyhteisössä Jarkko kirjoitti viime lokakuussa artikkelin olemme maailman paras. Kannattaa tutustua.
Jokaisella yrityksellä pitäisi olla päämäärä, tavoiteltava visio. Se on toimintaa ohjaava tekijä, ytimekäs lause tai kasa sanoja. Muistiin jäävä mantra, joka kiteyttää yrityksen olemassaolon. Ilman visiota yritys kelluu ulapalla. Visio ei takaa liiketoiminnan menestymistä, mutta auttaa sen saavuttamisessa. Menestymiseen tarvitaan konkretiaa ja suunnitelmallista toimintaa.
